Lähes jokaisella meistä on joskus kuntoutusta vaativia rasitusvaivoja tai traumaperäisiä vammoja. Ne voivat vaatia akuuttivaiheessa lepoa ja liikkumisen rajoittamista, mutta pian sen jälkeen liike toimii kuntoutumista edistävänä hoitomuotona. Lepo harvemmin onkaan pidemmässä juoksussa toimiva ratkaisu, sillä toiminta- ja suorituskyky kääntyvät laskuun jo parin viikon liikkumattomuuden seurauksena. Vaivan ei saisikaan antaa passivoida itseään liikaa. Pelkän rajoitteen sijaan vaivaan kannattaa suhtautua mahdollisuutena: Kun jokin kehon osa kaipaa kuntoutusta, on mahdollisuus keskittyä muiden, ehkä vähemmälle huomiolle jääneiden lihasryhmien vahvistamiseen. Parhaimmillaan henkilö voi siis olla kuntoutusprojektin jälkeen paremmassa ja monipuolisemmassa kunnossa kuin ennen vaivan ilmaantumista.

Terveys ei ole kipujen puuttumista

Selkävaivat, olkapääongelmat, akillesjänteiden kiputilat sekä erilaiset kansansairaudet, kuten korkea verenpaine tai kolesteroli koskettavat arviolta joka toista aikuisikäistä suomalaista. Vaikka vaalisimme kuinka antaumuksella tahansa terveyttä edistäviä elämäntapoja: Söisimme terveellisesti, nukkuisimme riittävästi, liikkuisimme ja meditoisimme säännöllisesti ja välttäisimme parhaamme mukaan stressiä, emme silti voi täysin välttyä edellä mainituilta elintapasairauksilta ja liikuntaelinvaivoilta. Korkea sukurasite, runsas istuminen ja aktiivinen liikuntahistoria pitävät huolen siitä, että vaivoja ilmaantuu lähes jokaiselle meistä ennemmin tai myöhemmin. 

Kivut ja diagnoosit eivät kuitenkaan ole ne tekijät, jotka määrittelevät sairauden tai terveyden. Henkilö voi nimittäin olla todella hyväkuntoinen vaivoistaan huolimatta. Vastaavasti terveen paperit omaava henkilö voi sen sijaan olla todella huonossa hapessa; siis toiminta- ja suorituskyvyltään äärimmäisen huonossa kunnossa. Vaikka hän olisi toistaiseksi säästynyt terveysongelmilta, on hyvä ymmärtää huonokuntoisuuden olevan jo itsessään yksi tulevaisuutta uhkaavimmista sairastumisen ja ennenaikaisen menehtymisen uhkatekijöistä. Terveyttä ei tulekaan määritellä sairauksien ja kipujen puuttumisella, vaan toimintakyvyllä eli sillä, miten täysipainoista elämää henkilö kykenee elämään kivuistaan ja vaivoistaan huolimatta.

Terveys on toimintakykyä

Minulle tärkeä terveyden mittari on se, kykenenkö harrastamaan ja tekemään niitä asioita, joista nautin. Jos vaivat äityvät sellaisiksi, että joudun luopumaan itselleni rakkaista harrastuksista ja tekemisistä, pidän itseäni ainakin jossain määrin sairaana. Motivaatio itseni kuntouttamiseen löytyykin itselleni tärkeän harrastuksen tai tekemisen pariin palaamisesta. Parhaimmillaan, liikuntaharrastuksen ollessa kyseessä, voi kuntoutusaika tarjota mahdollisuuden sellaisten taitojen, lihasryhmien tai liikemallien harjoitteluun, jotka ovat jääneet terveenä treenatessa vähemmälle huomiolle. Vaivasta kuntouduttuaan henkilö voikin olla jopa paremmassa ja monipuolisemmassa kunnossa, kuin ennen vaivan ilmaantumista.

Kuntoutusta ei pidä lopettaa kipujen hellittämiseen

Kuntoutus päättyy useimmiten vaivojen hellittämiseen. Fysioterapeuttinenkin kuntoutus lopetetaan pääsääntöisesti siihen, kun henkilö saavuttaa liikkuvuuksissaan ja voimatasoissaan tietyt minimikriteerit. Sillä ei kuitenkaan vielä pitkälle pötkitä. Ilman pidempiaikaista sitoutumista kuntouttavien, lihasvoimaa sekä liikkuvuutta parantavien, harjoitteiden tekemiseen vaivat tuppaavat uusiutumaan, raajojen väliset puolierot kasvamaan, ryhtiongelmat korostumaan ja kierre jatkumaan. Kuntoutusta ei siis pidä lopettaa kipujen hellittämiseen, vaan siihen kannattaa suhtautua loppuelämän projektina. Positiivisesti ajateltuna sen voidaan ajatella antavan hyvän syyn itsestään ja kunnostaan huolehtimiseen. Se voidaan siis hyvällä syyllä nostaa arjen tärkeimpien prioriteettien joukkoon.

Kokonaisvaltaisen kuntoutuksen perusajatus

Kivun tai sairauden voi siis nähdä rajoitteena tai vastaavasti vain pienen pienenä hidasteena. Siis sellaisena loivana kumpuna ajotiessä, jonka kohdalla on syytä hidastaa hieman vauhtia ja olla normaaliakin tarkkaavaisempi. Jos kivun antaa lamauttaa ja passivoida, romahtaa henkilön toimintakyky jo muutamissa viikoissa. Silloin henkilö voi hyvällä syyllä pitää jo itseään todellisuudessakin sairaana. 

Oma filosofiani kuntouttamisen suhteen on seuraava: Vamma tai sairaus on huomioitava, mutta sen kohdalla on mietittävä, mitä kaikkea voimme tehdä vammasta huolimatta. Ei siis niin, että keskittyisimme pohtimaan, mitä kaikkea vamma meiltä rajoittaa. Kuntoutusohjelma kannattaa siis rakentaa mahdollisuuksien, ei rajoitteiden ympärille. 

Liikkuminen kannattaa aloittaa hyvän lämmittelyn (ylläpitää aerobista kapasiteettia) jälkeen kivuttomilla liikkeillä. Jos siis polvi oireilee, voidaan ylä- ja keskivartaloa treenata kehittävästi tai vastaavasti, jos olkapää oikkuillee, on koko ala- ja keskikerros treenattavissa tehokkaastikin. Jo se, että kehon sisälämpötila sekä lihakset saadaan lämpimäksi ja mielihyvähormonit saadaan hyrräämään, lievittää kipua ja mahdollistaa kuntouttavien harjoitteiden suorittamisen paremmin edellytyksin. Kuntoutujan motivaatiokin harjoitteluun on ihan eri levelillä, kun hän kokee itsensä kuntoutujan sijaan lisääntyvässä määrin myös kuntoilijaksi. Suoritus- ja toimintakyvyn kehittäminen on ihan eri kivaa hommaa pelkän terveyden palauttamisen rinnalla.

Katkeamaton kuntoutuspolku – silta fysioterapeutilta personal trainerille

Akuuttivaiheen kuntouttaminen ja toimintakyvyn palauttaminen edellyttävät useimmiten fysioterapeuttista osaamista. Personal trainer on sen sijaan toiminta- ja suorituskyvyn kehittämisen ammattilainen. Paras hoitotulos saadaankin silloin, kun fysioterapeutti ohjaa asiakkaan akuuttikuntoutusvaiheen jälkeen personal trainerille jatkamaan kuntoutujan roolista kuntoilijan saappaisiin. Sama pätee toisin päin: Jos kuntoilija saa riesakseen vaivan tai harjoittelua hidastavan rajoitteen, on vauhtia fiksuinta hakea fysioterapeutin konsultaation ja/tai kuntoutuksen kautta.

Sinun terveytesi on meille tärkeintä!

Asiakkaidemme terveys, siis toiminta- ja suorituskyky, on meille tärkeintä. Haluamme tarjota asiakaskunnallemme parempaa elämänlaatua ja rajoitteiden sijaan iloa tuottavia mahdollisuuksia. Yhteistyömme Fysioksen kanssa mahdollistaakin katkeamattoman kuntoutusketjun fysioterapeuttien kuntoutusosaamisesta personal trainereidemme kuntoiluosaamiseen saakka. 

Kuten mainittua, kipuja ja sairauksia ei voi loputtomiin välttää. Terveys ei kuitenkaan ole vaivojen ja sairauksien puuttumista, vaan se on toimintakykyä. Sen vaalimiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen haluamme tarjota Sinulle parhaat puitteet sekä erinomaisen osaamisemme!

Tervetuloa tutustumaan lähimmän EasyFit –kuntokeskuksesi toiminta- ja suorituskykyä kehittäviin palveluihin veloituksettoman treenikerran puitteissa.