Istumme nykyään enemmän kuin koskaan, keskimäärin noin 9 tuntia päivässä. Toimistotyyppistä työtä tekevän henkilön arvioidaan istuvan työuransa aikana yhteensä noin 80 000 tuntia. Yli kuuden tunnin päivittäinen töissä istuminen nostaa huomattavasti alaselkävaivojen riskiä, ja pitkäkestoinen istuminen on jo itsenäinen niska- ja hartiakipujen vaaratekijä. Krooniset alaselkäkivut ovat kolminkertaistuneet 90-luvulta lähtien, ja tuki- ja liikuntaelinvaivat lisääntyvät jatkuvasti sekä koskettavat yhä nuorempia ja nuorempia. Kuntoutus kannattaakin aloittaa jo ennen vaivaa, sillä on huomattavasti motivoivampaa pitää itsensä hyvässä kunnossa, kun taistella kipujen kanssa takaisin kohti terveen kirjoja.

Ennaltaehkäise vaivat liikkumalla fiksusti

Liike voi olla lääke. Mutta vain silloin, kun annostelu on yksilöllisesti oikein mitoitettua ja liiketekniikat ovat kunnossa. Treenaamisesta voi tulla yksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen potentiaalinen riskitekijä, jos harjoitellaan liian kovaa, väärillä suoritustekniikoilla tai turhan yksipuolisesti.

Liikkeen laatu on tärkeintä terveyttä edistävässä ja tuloksellisessa treenaamisessa. Maltti on valttia harjoittelun annostelussa, ja nousujohteinen määrän sekä tehon lisääminen ovat keskeisiä tekijöitä. Kun kehon eri elinjärjestelmiä ja kunnon ominaisuuksia (kestävyys, lihaskunto ja liikkuvuus) harjoitetaan monipuolisesti, toinen työ on toisesta lomaa. Myös kuormituksen, levon, ravitsemuksen ja palautumisen on oltava tasapainossa, jotta keho pysyy toimintakykyisenä ja suorituskyky kehittyy treenaamisen seurauksena.

Fysioterapiasta apua akuuttiin vaiheeseen

Noin 90 %:lla suomalaisista on jossain elämänsä vaiheessa selkä- tai niska-hartiavaivoja, jotka edellyttävät työstä poissaoloa ja/tai fysioterapeuttista kuntoutusta. Tuki- ja liikuntaelinvaivoja provosoivat muun muassa runsas istuminen sekä autolla ajaminen, fyysisesti raskas työ, painavien taakkojen siirtely, vartalon kumarat ja kiertyneet asennot, olkavarren kohoasento ja staattinen työskentely (muun muassa älykännykän näpräily), yksipuolinen toistotyö sekä psyykkisellä puolella vähäiset työn vaatimukset ja vaikutusmahdollisuudet. Jos tunnistat näiden ominaisuuksien liittyvän työhösi ja arkeesi, kannattaa kehon huoltamiseen ja liikunnan monipuolisuuteen suhtautua entistäkin skarpimmin.
Loukkaantumisia, rasitusvammoja ja tules –vaivoja kuitenkin tulee, siitä emme pääse mihinkään. Niiden ennaltaehkäisemiseksi on paljon tehtävissä, mutta kaikilta emme voi välttyä.  Fysioterapeutti on omiaan diagnosoimaan vaivan, tukemaan akuuttivaiheen kuntoutuksessa, ohjeistamaan kuntoutusvaiheen omaharjoittelussa sekä ohjaamaan eteenpäin ammattitaitoiselle personal trainerille.

Akuutista aktiiviseksi personal trainerin avustuksella

Kun vaivan akuuttivaihe on saatu kuriin, on aika edetä kuntoutuksesta toiminta- ja suorituskyvyn kehittämiseen. Fysioterapiassa huomio kiinnittyykin pääosin ongelma-alueen toimintakyvyn palauttamiseen fysioterapeuttisten hoitojen sekä liikehoidon avulla. Personal trainingissa pyritään sen sijaan fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen, ottaen huomioon vaivat sekä rajoitteet harjoittelussa ja fysioterapeuttia tarpeen mukaan konsultoiden.

Fysios yhteistyö!

Parhaimmillaan fysioterapia ja personal training tukevat toisiaan sekä tarjoavat asiakkaalle katkeamattoman hoitoketjun, vaivan akuuttivaiheen kuntoutuksesta suorituskykyä kehittävään treenaamiseen. Fysioterapian ja personal trainingin yhdistelmä on lyömätön, kun pelkkä toimintakyvyn palauttaminen ei riitä, vaan asiakas halutaan auttaa vaivaa edeltävää tilannetta parempaan kuntoon.
Juuri tällaisesta kuviosta on kyse EasyFitin ja Fysioksen välisessä yhteistyössä.
Tarjoamme kaikille EasyFitin asiakkaille mahdollisuuden veloituksettomaan fysioterapiakäyntiin (30 min) Fysioksella, jossa saat diagnoosin vaivaasi ja suositukset jatkotoimenpiteiden osalta.